Hakupooli:
Henkilökohtaiset palautteet ja tilastoanalyyttinen vertailu maksimissaan 9 osuvimmasta profiilista. Lue tarvittaessa vertailutaulukoiden seloste näppäimestä ennen taulukoita.
Virtuaaliryhmä /
Profiilit ovat taulukossa osuvuusjärjestyksessä, osuvin ylimpänä. Jos hakusi tuotti yli 9 henkilöä, loput henkilöt ovat sivu(i)lla 2 jne.
esitetään tästä taulukosta maks. 9 OSUVAA tai MOTIIVIVARAUKSIN OSUVAA (1. ja 2. motiivin järjestys käänteinen) henkilöä osuvuusjärjestyksessä vasemmalta oikealle.
Virtuaaliryhmä /
Introvertti - ambivertti - ekstrovertti (pidättyvä - mukautuva - ulospäin suuntautunut)
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ ULOSPÄIN SUUNTAUTUNEEMPI (EKSTROVERTIMPI) HENKILÖ ON.
Introvertti* latautuu itsekseen tai läheisimpien seurassa ja on usein sosiaalisesti pidättyvä. Ambivertti on tilanteen mukaisesti sosiaalinen, mutta tarvitsee välillä rauhallisia latautumishetkiä. Ekstrovertti on sosiaalinen ja latautuu parhaiten seurassa & aktiviteeteissa.
SKAALA
Alle 20%: introverttia* sosiaalinen (live) toiminta rasittaa, mutta hän toimii sähköisesti/etänä todennäköisesti hyvin.
20% – 31%: ambivertti voi toimia sekä livenä että sähköisesti/etänä. Tarvitsee välillä taukoja sosiaalisesta toiminnasta.
32% – 80%: ekstrovertti menestyy luontaisesti sosiaalisessa (live) toiminnassa. Keskimääräinen suomalainen on ekstrovertti.
Yli 80%: erittäin ekstrovertti voi olla niin ulospäin suuntautunut, että saattaa välillä rasittaa muita.
* Läheisimpien/tutuimpien seurassa introversio (pidättyvyys) ei välttämättä ilmene. Se näkyy tuntemattomien seurassa tai laajemmissa ihmisryhmissä.
Kokonaisvaltainen - laaja-alainen - käytännöllinen - tarkka
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ YKSITYISKOHTAISEMPI (PIKKUTARKEMPI) HENKILÖN AJATTELUTAPA ON.
Kokonaisvaltainen henkilö ”katsoo puiden sijasta metsää ja myös metsän taakse, näkee asiasta 360 astetta”. Laaja-alainen henkilö ”katsoo sekä puita että metsää, näkee asiasta 180 astetta”. Käytännöllinen henkilö ”keskittyy puuhun (asiaan), mutta mutta katsoo myös viereisiä puita, näkee asiasta 90 astetta”. Tarkka henkilö ”keskittyy tarkasti asiaan (puuhun), näkee asiasta 45 astetta”.
SKAALA
Alle 21%: kokonaisvaltainen hahmottaa asiakokonaisuuksia ja niiden kytköksiä muihin kokonaisuuksiin. Abstrakti ajatuksenjuoksu, jota monien voi olla vaikea seurata. Strateginen, jopa visionäärinen (hyvin matalat arvot) ajattelutapa.
21% – 42%: laaja-alainen ajattelee taktisesti eli hahmottaa varsinaisen asian lisäksi siihen liittyviä muita seikkoja.
43% – 79%: käytännöllinen ajattelee operatiivisesti ”jalat maassa”. Keskimääräinen suomalainen ajattelee käytännöllisesti.
Yli 79%: tarkka saattaa keskittyä niin tarkasti asiaan, ettei huomioi siihen kytkeytyviä muita asioita.
Tuntumaan pohjautuva - joustava - faktapohjainen
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ ASIAKESKEISEMPI (FAKTAPOHJAISEMPI) HENKILÖN PÄÄTTELYTAPA ON.
Tuntumapohjainen henkilö tekee päätöksensä pitkälti oman tuntumansa/näkemyksensä perusteella eli ”päättää sydämellä”. Joustava henkilö huomioi päätöksissään sekä asian faktat, oman tuntumansa että muiden näkemykset. Faktapohjainen henkilö tekee päätöksensä pitkälti todettujen tosiasioiden pohjalta eli ”päättää järjellä”.
SKAALA
Alle 27%: tuntumapohjainen arvioi asioita ja tekee päätöksiään oman tuntumansa perusteella. Faktapohjaisimpien mielestä saattaa vaikuttaa ”fiilistelijältä”.
27% – 53%: tuntumapainotteinen joustava arvioi asiasta oman tuntumansa, muiden ihmisten näkemykset ja faktat – päättää sitten näiden perusteella. Keskimääräinen suomalainen on tämän ryhmän yläreunalla.
54% – 73%: faktapainotteinen joustava selvittää asiaan liittyvät faktat ja kuuntelee muiden näkemyksiä. Voi joustaa tiukoista faktoista konsensuksen perusteella.
Yli 73%: faktapohjainen selvittää asiaan liittyvät faktat ja tekee päätöksensä niiden pohjalta. Fiilispohjaisimpien mielestä saattaa vaikuttaa viileältä.
Spontaani - joustava - suunnitelmallinen - järjestelmällinen
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ JÄRJESTELMÄLLISEMPI HENKILÖN ELÄMÄNASENNE ON.
Spontaanin henkilön elämä joustaa tilanteen ja ympäristön mukaan. Joustavalla henkilöllä on elämässään pääsuuntaviivat, mutta hän joustaa niiden puitteissa. Suunnitelmallinen henkilö suunnittelee elämäänsä ja pyrkii noudattamaan suunnitelmaansa, vaikkei se aina onnistuisikaan. Järjestelmällinen ihminen on varsin jäykkä elämänsuunnitelmansa noudattamisessa.
SKAALA
Alle 19%: spontaani mukautuu tilanteen & ympäristön mukaan nopeasti ja paljonkin. Hyvin matalat arvot viittaavat impulsiivisuuteen. Innostuu muutostilanteissa ja kokeilee mielellään asioita. Saattaa vaikuttaa järjestelmällisimpien mielestä ”tuuliviiriltä”.
19% – 38%: joustava laatii elämälleen suuntaviivoja, joiden puitteissa joustaa tilanteen & ympäristön mukaan.
39% – 81%: suunnitelmallinen suunnittelee elämäänsä, mutta ymmärtää, ettei kaikki aina suju suunnitelman mukaan. Keskimääräinen suomalainen kuuluu tähän ryhmään.
Yli 81%: järjestelmällinen suunnittelee elämäänsä ja pyrkii noudattamaan suunnitelmaansa järjestelmällisesti. Rasittuu, jos suunnitelma tai aikataulu eivät pidä. Muutostilanteissa usein muutosvastainen. Saattaa vaikuttaa joustavimpien mielestä jäykältä.
Virtuaaliryhmä /
Sisäinen preferenssi hierarkioissa ja valta-asetelmissa
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ VOIMAKKAAMPI SISÄINEN VAIKUTUSMOTIIVI.
Nimen etuliite on vaikutusmotiivin alaluokka. Jos etuliite on SUURILLA KIRJAIMILLA, vaikutusmotiivi on henkilön muille näkyvä päämotiivi ja hän kokee olevansa organisaatioissa ensisijaisesti VAIKUTTAMASSA muihin (tai vaikuttumassa, jos on ”seuraaja”).
Jos etuliite on pienillä kirjaimilla, vaikutusmotiivi on muille näkymättömämpi sisäinen motiivi. Jos nimi on suluissa, vaikuttaminen ei ole tälle henkilölle oleellinen motiivi.
SKAALA
Alle 26%: matala vaikutusmotiivi.
26% – 40%: tyypillinen vaikutusmotiivi. Keskimääräinen suomalainen kuuluu tähän ryhmään.
Yli 40%: korkea vaikutusmotiivi.
ALALUOKAT*
Seuraaja: seuraa mielellään auktoriteetteja, joten ei ole kovin oma-aloitteinen. Hän on organisaatiotermein osaitsenäinen eli tarvitsee ohjausta.
Kapinallinen: haluaa kulkea omia polkujaan juurikaan muista/hierarkioista välittämättä. Hän saattaa korostuneen itsellisyytensä vuoksi olla joskus haastava alainen tai hankala johtaja.
Manageri: haluaa johtaa muita, mutta tyyli on usein käskevä. Tämä ei välttämättä ole edullisinta siviiliorganisaatioissa.
Liideri: johtaa muita esimerkillään ja todennäköisesti hyvällä ohjaavalla & valmentavalla tyylillä. Tämä tyyli on organisaatioissa usein toivottua.
Välittäjä: hänellä on oma suuri teemansa, jota haluaa välittää muille. Ellei toimita tämän teeman alueella, ei todennäköisesti ole kovin sitoutunut organisaatioon. Omalla sektorillaan hän saattaa kuitenkin olla poikkeuksellinen suunnannäyttäjä.
* Vaikutusmotiivin alaluokat saattavat muuttua elämän edetessä (jos henkilö sallii tämän itselleen) järjestyksessä: seuraaja -> kapinallinen -> manageri -> liideri -> välittäjä. Kovemmissa stressitilanteissa suunta voi olla hetkellisesti päinvastainen eli henkilö ”taantuu”.
Sisäinen preferenssi tehtävien suorittamisessa
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ VOIMAKKAAMPI SISÄINEN SUORITUSMOTIIVI.
Nimen etuliite on suoritusmotiivin alaluokka. Jos etuliite on SUURILLA KIRJAIMILLA, suoritusmotiivi on henkilön muille näkyvä päämotiivi ja hän kokee olevansa organisaatioissa ensisijaisesti SUORITTAMASSA tehtäviään.
Jos etuliite on pienillä kirjaimilla, suoritusmotiivi on muille näkymättömämpi sisäinen motiivi. Jos nimi on suluissa, tehtävien suorittaminen ei ole tälle henkilölle oleellinen motiivi.
SKAALA
Alle 30%: matala suoritusmotiivi.
30% – 46%: tyypillinen suoritusmotiivi. Keskimääräinen suomalainen kuuluu tähän ryhmään.
Yli 46% korkea* suoritusmotiivi.
ALALUOKAT
Toimija: tekeminen eli tehtävien suorittaminen on tärkeintä.
Kehittäjä: keskittyy mielellään toiminnan kehittämiseen.
Laaduntuottaja: keskittyy tehtävissään mahdollisimman hyvän laadun tuottamiseen.
* Pitkäaikaisesti korkealla suoritusmotiivilla toimiminen voi johtaa uupumukseen. Suorittamisen määrä on piirre, jota voi säätää tietoisesti pienemmälle tai suuremmalle (toisin kuin muut motiivilajit).
Tarve tulla hyväksytyksi ryhmässä tai kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan
No Data Found
MITÄ KORKEAMPI PYLVÄS, SITÄ VOIMAKKAAMPI SISÄINEN LIITTYMISMOTIIVI.
Nimen jälkeen on liittymismotiivin suuntautuminen. Jos se on SUURILLA KIRJAIMILLA, liittymismotiivi on henkilön muille näkyvä päämotiivi ja hän kokee olevansa organisaatioissa lähinnä KUULUMASSA JOUKKOON.
Jos suuntautuminen on pienillä kirjaimilla, liittymismotiivi on muille näkymättömämpi sisäinen motiivi. Jos nimi on suluissa, joukkoon kuuluminen ei ole tälle henkilölle oleellinen motiivi, eikä motiivin suuntausta esitetä.
SKAALA
Alle 16%: matala liittymismotiivi.
16% –> 37%: tyypillinen liittymismotiivi. Keskimääräinen suomalainen kuuluu tähän ryhmään.
Yli 37%: korkea liittymismotiivi.
SUUNTAUTUMINEN
Hyväksyntä: henkilö arvostaa muilta saamaansa hyväksyntää. Korkea hyväksynnän tarve saattaa olla muita rasittava piirre organisaatiossa.
Toiset: henkilö on kiinnostunut toisista ihmisistä. Tämä on pääsääntöisesti positiivinen liittymismotiivin suuntaus.